,

Ympäristö vaikuttaa ruokavalintoihimme monella tapaa

shutterstock_132337193

 

Päivittäistä ajatteluamme ohjaavat tietoisten valintojen lisäksi tiedostamattomat ajatukset sekä ympäristön ärsykkeet ja signaalit. Toisinaan mieliteot ja siitä syntyvät valinnat selittyvät tarkkailemalla ympäristöä. Kuinka paljon ympäröivä maailma vaikuttaa ruokavalintoihimme? Entä voiko ympäristöä syyttää huonoista valinnoista?

Usein ylipainosta tai huonoista ruokailutottumuksista syytetään mieluiten muita kuin itseään: puolisoa, työpaikkaa, mainontaa, geenejä tai raskaita luita. On selvää, että ympäristö eli ihmisestä itsestä riippumattomat tekijät vaikuttavat ruuan valintaan, siihen mitä ruoka-aineita valitsemme ostoskärryyn ja minkälaiseksi oma ruokavaliomme kokonaisuus muodostuu. Mutta kuinka paljon omilta tuntuviin päätöksiimme todellisuudessa vaikutetaan?

Teemme keskimäärin 350 ruokaan liittyvää päätöstä päivässä, joista suurin osa, n. 85 %, on tehty etukäteen puolestamme. Prosenttiluku tuntuu suurelta ja herättää kysymyksiä: onko meillä valta tehdä mitään ruokaan liittyviä päätöksiä itsenäisesti, tai toisaalta onko siihen tarvettakaan? Mikäli joutuisimme jatkuvasti miettimään kävellessämme, kumpaa jalkaa siirretään seuraavaksi, ja jokaisella askeleella tekisimme itsenäisen ja tarkkaan harkitun päätöksen, käveleminen olisi melko kuormittavaa.

Ruokaan tai syömiseen liittyvä päätöksenteko on suurelta osin siis kuin kävelyä, automaattista ja vaistoihin perustuvaa. Emme myöskään joka päivä tee erillistä järkiperäistä päätöstä poimia kaupan leipähyllyltä sen kokojyväisen vaihtoehdon, vaan olemme tehneet varsinaisen päätöksen jo aiemmin, tyypillisesti koska olemme jossain vaiheessa ulkopuolisen tahon vaikuttamana tulleet vakuuttuneeksi sen terveellisyydestä verrattuna vehnäpatonkiin. Teemme siis kaupassa joka kerta itsenäiseltä tuntuvan päätöksen ostaa tietynlaista leipää, kuitenkaan sitä sen kummemmin ajattelematta.

 

Tiedostetut ja tiedostamattomat päätökset

Ihmiset tekevät päätöksiä karkeasti luokiteltuna kahdella eri tavalla, tietoisesti tai tiedostamatta. Kun teemme päätöksiä tietoisesti, punnitsemme ja harkitsemme asioita tarkkaan ja saatamme tehdä järkipäätöksiä vaikka se ei välttämättä siinä hetkessä tuntuisikaan hyvältä. Tehtäessä päätöksiä tietoisesti, osaamme lisäksi arvioida päätöksen seurauksia pitkällä tähtäimellä, esim. pidämmekö terveytemme vuoksi säännöllisestä ruokarytmistä kiinni, vaikka houkutuksia epäterveelliseen naposteluun on jatkuvasti ympärillä.

Toisaalta tietoisessa valinnassa osaamme arvioida, kuinka hyvä päätös on ollut juuri siinä tilanteessa ja niissä vallitsevissa olosuhteissa, joissa päätös on tehty. Mikäli nälän iskiessä saatavilla ei ole kuin epäterveellistä pikaruokaa, osaamme sopeutua vallitsevaan tilanteeseen ja valita huonoistakin vaihtoehdoista, kuten virvoitusjuomista, sen sokerittoman version, ja näin ollen painonhallinnan kannalta paremman, sellaisen joka palvelee parhaiten omia pitkän ajan tavoitteitamme.

Tiedostamaton päätöksenteko perustuu hyvin suurelta osin intuitioon ja on usein nopeaa, automaattista ja impulsiivista. Tiedostamattomia ovat myös ympäristön signaalit ja vihjeet, jotka altistavat meitä valitsemaan epäedullisia vaihtoehtoja. Näitä signaaleja käytetään hyvin tehokkaasti esimerkiksi ruokamainonnassa, jotka usein herättävät meissä tiedostamattomia mielihaluja.

Ihmisen impulsiivista päätöksentekoa käytetään hyväksi esimerkiksi kaupoissa. Karkkihyllyt sijoitetaan viimeiseksi ennen kassoja ja harkitsemattomat pienet suklaapatukat lähtevät helposti mukaan samalla kun latoo ostoksiaan kassan liukuhihnalle. Kauppojen tuotesijoittelu on hyvin harkittuja ja monet paikat tähtäävät houkuttelemaan kuluttajaa harkitsemattomiin heräteostoksiin. Oletko koskaan miettinyt, miksi kauppojen tuorepaistopisteet ovat usein heti sisäänkäynnin vieressä tai miksi maitohyllyt on sijoitettu kaupan perimmäiseen nurkkaan? Tuoksut ovat todella tehokas ruokahalun ja mielitekojen herättäjä ja tuoreen korvapuustin tuoksu saattaa laukaista meissä jopa lempeitä muistoja, jolloin ostamme kauppalistaan merkitsemättömiä tuotteita hyvinkin impulsiivisesti. Maitotuotteita käytetään Suomessa paljon ja niitä ostetaan useamman kerran viikossa. Mikäli käymme vain nopeasti hakemassa purkin maitoa, joudumme kulkemaan koko kaupan läpi ja mukaan tarttuu helposti muutakin kuin maitoa. Kyse on siis hyvin harkitusta tuotesijoittelusta.

Yksinkertaisia esimerkkejä ovat myös mm. sään vaikutus: lämpimällä, aurinkoisella kelillä tekee mieli jäätelöä. Tutkimusten mukaan valkoiselta lautaselta syödään määrällisesti enemmän kuin esimerkiksi siniseltä. Värit vaikuttavat suoraan myös aistittavaan makuun. Myös ruokien värit vaikuttavat ja elintarvikkeita värjätään, jotta vastataan ihmisten odotuksiin ja tehdään ruuista houkuttelevampia.

 

Aistit

Kehossamme on useita erilaisia kylläisyyssignaaleja eli merkkejä, jotka viestittävät aivoille lopettamaan syömisen ajoissa ennen kuin ehdimme syödä itsemme ähkyyn saakka. Signaalit toimivat, mikäli niitä malttaa kuunnella, mutta usein muut ärsykkeet voittavat sisäiset signaalit. Näköaistimuksen kautta tulevat ärsykkeet ovat niistä voimakkaimpia. Vaikka vatsamme tuntuu täydeltä, saattavat silmien kautta tulevat viestit kertoa, että emme ole syöneet vielä riittävästi.

Ympäristön vaikutus valintoihimme on hyvä tiedostaa, jotta voidaan välttyä tietyiltä houkuttimilta ja ärsykkeiltä. Ympäristöä ei voida kuitenkaan yksin syyttää kenenkään huonoista elämäntavoista! Vaikka ulkoisia houkutuksia on monia, eivät ne kuitenkaan ohjaa toimintaamme niin voimakkaasti, etteikö niiltä olisi mahdollista välttyä.

 

Lähde: Trainer4You tietopankki

0 vastausta

Jätä vastaus

Onko sinulla jotain lisättävää?
Liity keskusteluun!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *